Lappia-Koulutus Oy:n Kieliväylä työhön -hanke on tuonut suomen kielen opetuksen suoraan työpaikoille Meri-Lapissa. Meri-Lapin keskuspesulassa hanke on jo toteutettu, ja kokemukset osoittavat, että työelämään sidottu kielikoulutus voi tukea sekä työntekijöiden arkea että koko työyhteisön toimivuutta. Yrityksessä työskentelee useita maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, mikä tekee yhteisen kielen merkityksestä konkreettisen osan jokapäiväistä työtä.
– Koen, että tälle on todella paljon tarvetta, kertoo Meri-Lapin keskuspesulan toimitusjohtaja Annaleena Laakso.
Koulutus osaksi työpäivää
Kieliväylä työhön -hankkeen keskeinen idea on tuoda oppiminen sinne, missä sitä tarvitaan – työpaikalle. Meri-Lapin keskuspesulassa tämä tarkoitti käytännössä sitä, että työntekijät osallistuivat suomen kielen opetukseen työpäivän aikana. Opetus järjestettiin kerran viikossa, ja työntekijät jaettiin pienryhmiin, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta ja osallistavaa.
Yrityksessä järjestettiin opetusta varten oma tila, mikä teki tilanteesta rauhallisen ja keskittymistä tukevan. Työ ja opiskelu vuorottelivat luontevasti päivän aikana, eikä koulutukseen osallistuminen vaatinut työntekijöiltä ylimääräistä aikaa vapaa-ajalta.
– Minun mielestäni on loogista, että kun he ovat töissä, he voivat myös opiskella työaikana, Laakso kuvaa toteutusta.
Yhteinen kieli helpottaa arkea
Yksi keskeisimmistä tavoitteista oli sujuvoittaa työpaikan arkea. Kun yhteinen kieli vahvistuu, myös yhteistyö helpottuu: ohjeiden ymmärtäminen paranee, kommunikointi nopeutuu ja virheiden mahdollisuus vähenee. Tämä näkyy erityisesti työympäristössä, jossa työ on fyysistä ja usein rytmiltään kiireistä.
Kielitaidon kehittyminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään työpaikalle. Suomen kielen osaaminen tukee työntekijöiden kotoutumista laajemmin ja helpottaa arkea esimerkiksi asioinnissa, harrastuksissa ja sosiaalisissa suhteissa.
– Sehän helpottaa meidän kaikkien yhteistyötä, kun olisi yksi yhteinen kieli, Laakso toteaa.

Opetus rakennettiin vastaamaan työpaikan tarpeisiin
Kieliväylä työhön -hankkeessa opetus ei ole yleistä kieliopetusta, vaan se räätälöidään suoraan työpaikan tarpeisiin. Hankkeen projektipäällikkö Krista Heikkinen kertoo, että opetuksen sisältö suunniteltiin Meri-Lapin keskuspesulan arjen pohjalta.
Ennen opetuksen aloittamista työpaikan toimintaa havainnoitiin, jotta voitiin tunnistaa keskeiset tilanteet, joissa kieltä tarvitaan. Näiden havaintojen perusteella opetuksessa keskityttiin esimerkiksi työtehtäviin liittyvään sanastoon ja vuorovaikutustilanteisiin työkavereiden välillä.
– Opetamme sellaista arjen sanastoa, mitä työssä oikeasti tarvitaan, Heikkinen kertoo.
Tavoitteena sujuvampi työarki
Hankkeen tavoitteena ei ollut pelkästään kielen opettaminen, vaan ennen kaikkea työn sujuvuuden parantaminen. Kun työntekijät ymmärtävät toisiaan paremmin, työprosessit etenevät jouhevammin ja työyhteisön ilmapiiri vahvistuu.
Samalla hanke tarjoaa yrityksille uudenlaisen tavan kehittää työyhteisöään. Kyse ei ole vain koulutuksesta, vaan myös toimintatapojen tarkastelusta ja siitä, miten työympäristöä voidaan tehdä selkeämmäksi kaikille työntekijöille.
– Tarkoitus on tuoda sujuvuutta työntekoon ja siihen, että ymmärrettäisiin toisia paremmin, Heikkinen sanoo.
Työntekijät motivoituneita oppimaan
Työntekijöiden näkökulmasta mahdollisuus opiskella suomea työn ohessa on merkittävä. Oppiminen tapahtuu omassa työympäristössä, tuttujen tilanteiden kautta, mikä tekee siitä konkreettista ja motivoivaa. Vaikka uuden kielen opettelu voi tuntua haastavalta, pienetkin edistysaskeleet koetaan tärkeinä.
– Vähän vaikeaa, mutta yritän oppia joka päivä, kertoo Harsh, joka on työskennellyt pesulassa yli kaksi vuotta.
Myös arjen tarpeet motivoivat oppimista, sillä kielitaitoa tarvitaan työpaikan lisäksi monissa muissakin tilanteissa.
– Suomen kieltä tarvitsee työssä ja joka päivä elämässä, toinen työntekijä Soe Thu sanoo.
Yrityksille matala kynnys osallistua
Hankkeen toteutus perustuu tarvelähtöisyyteen, mikä tekee siihen osallistumisesta yrityksille helppoa. Opetus suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa, ja sisältö mukautetaan työpaikan arkeen sopivaksi. Lisäksi palvelu tarjotaan maksuttomana, mikä madaltaa kynnystä lähteä mukaan.
Opettaja tulee paikan päälle, tutustuu työympäristöön ja rakentaa opetuksen sen pohjalta. Näin varmistetaan, että opittavat asiat ovat suoraan hyödynnettävissä käytännön työssä.
– Tämä lähtee aina siitä, mikä on yrityksen tarve, Heikkinen kertoo.
– Konkreettinen hyöty pesulalle oli työn sujuvuuden ja laadun paraneminen: kun työntekijöiden suomen kielen taito kehittyi, ohjeiden ymmärtäminen, työturvallisuus ja keskinäinen viestintä helpottuivat, mikä vähensi virheitä ja tehosti arkea, Laakso kuvaa onnistuneen toteutuksen vaikutuksia.
Kannustusta muille yrityksille
Kokemukset Meri-Lapin keskuspesulasta osoittavat, että työpaikalle vietävä kielikoulutus voi olla tehokas keino kehittää työyhteisöä. Kun vuorovaikutus paranee, myös työn sujuvuus lisääntyy ja arjen kuormitus voi keventyä.
Hanke tarjoaa yrityksille konkreettisen mahdollisuuden vastata työelämän monimuotoistumiseen ja tukea työntekijöiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Kiirettä voi vähentää sillä, että löydetään toimivia ratkaisuja työarkeen, Heikkinen muistuttaa.
Millaisia kokemuksia hankkeesta kertyi?
Katso alla olevista videoista: Annaleena Laakso avaa toteutusta yrityksen näkökulmasta, ja toisessa videossa Krista Heikkinen sekä työntekijät kertovat omista kokemuksistaan.
